Kun mahdollistetaan ihmisten aito valinnan vapaus, samalla vahvistetaan lähipalveluiden turvaaminen. Tätä edistetään palvelusetelein ja kehittämällä Kela-korvausta. Kela-korvausta ei missään nimessä tule poistaa. Hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen hyvällä, saumattomalla yhteistyöllä saavutetaan kaikkein paras lopputulos

Palveluiden laatua tulee myös valvoa vahvasti hyvinvointialueella olipa tuottaja sitten julkinen tai yksityinen yritys. Kaikkiin epäkohtiin on puututtava.

Janita Puomila, aluevaaliehdokas, #288

The post Aito valinnan vapaus turvaa lähipalvelut first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Mikäli minut valitaan hyvinvointialueen valtuustoon tulen tekemään mielenterveyden tukitakuu aloitteen. Minusta meidän tulee kantaa vastuumme nuorten mielenterveydestä, jotta hyvinvointi säilyy myös tulevaisuudessa.

Jaakko Leinonen, 267, aluevaaliehdokas.

The post Hyvinvointialueen pitää taata nuorille psykologien tuki ajoissa first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että palvelua, oli se sitten lääkäri, psykologi tai kotihoitoa, saa juuri silloin kuin sitä tarvitsee. Mitä aikaisemmin ongelmien juurisyihin päästään kiinni, sitä inhimillisempää se on ja myös taloudellisesti kustannustehokkaampaa. Ennaltaehkäisy on myös erittäin tärkeä osa, kuten myös kuntoutus ja omaehtoinen liikkuminen ja terveyden edistäminen. Palveluihin tulee olla helppo hakeutua erittäin matalalla kynnyksellä.

Palveluiden saatavuutta tulee parantaa etenkin hyödyntämällä teknologiaa, ottamalla käyttöön chat- ja etälääkäri palveluita, parantamalla tiedon kulkua tietojärjestelmien välillä. Etävastaanotot helpottavat potilaiden arkea, vähentää kustannuksia sekä lisää ihmisten tasa-arvoisuutta.

Toki digitaaliset palvelut ei ole auvoinen tie onneen vaan palvelua on oltava saatavilla myös perinteisimmin keinoin heille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää digitaalisten palveluiden kanssa.

Janita Puomila, aluevaaliehdokas, #288

The post Oikea-aikaista hoitoa tehokkaasti first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Vastaus on tässä lyhyesti: kesäkuussa maan hallitus päätti perustaa Suomeen 21 hyvinvointialuetta. Pirkanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 23 kuntaa; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Alueella on puoli miljoona asukasta.

Pirkanmaan aluevaltuustoon valitaan näissä vaaleissa 79 valtuutettua. Heidän vastuulleen siirtyvät koko Pirkanmaan sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja sairaanhoitopiirin palvelut ensi vuoden 2023 alusta lukien. Näitä tehtäviä eivät kunnat enää tämän jälkeen hoida, ei myöskään Akaa.

Äitiys- ja lastenneuvolat, koulujen terveydenhoito, hammashoito, lastensuojelu, sosiaalityöt, ikääntyneiden asumispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut sekä terveysasemien toiminta unohtamatta ensihoitoa, sairaankuljetusta sekä palo- ja pelastustoimintaa.

Vastuu siirtyy siis kunnilta alueille ja vastuualue on laaja. Uusien aluevaltuutettujen ja ennen kaikkea sen valitseman hallituksen jäsenten on ymmärrettävä uusi kokonaisuus. Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti on yli kaksi (2) miljardia. Sen käytöstä päättää aluevaltuusto. Mitä palveluita Akaalla tai vaikkapa Valkeakoskella säilyy ja mitä tarjotaan?

Alkuun muutos ei näy asukkaille lainkaan. Vähitellen mahdollisesti kyllä. On suuri prosessi siirtää kaikki palveluvastuut kunnalta hyvinvointialueelle. Tämä näkyy jo nyt kuntien päätöksenteossa. Viranhaltijat ovat valtavan työn edessä siirtäessään tietoa ja toimintoja hyvinvointialueille.

Kunnista siirtyy alueiden palvelukseen 18 000 työntekijää. Hyvinvointialueesta tulee alueemme suurin yksittäinen työnantaja.

Näillä vaaleilla on merkitystä. Aluevaltuustoon on valittava osaavia, asiaan jo perehtyneitä ja ahkeria tekijöitä, jotka ymmärtävät laajoja kokonaisuuksia, mutta myös yksittäisen kunnan asukkaan näkökulman ja tarpeet.

Omassa perheessäni on kokemuksia niin julkisesta huipputason sairaanhoidosta kuin kunnallisesta päivystysjonosta ja myös yksityissairaalan leikkaushoidosta. Näistä on kulloinkin osattava poimia parhaat puolet ja niistä rakentaa Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevaisuuden tukipilarit.

Janita Puomila

aluevaaliehdokas #288

Kokoomus

The post Mitkä ihmeen aluevaalit? first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Pirkanmaan hyvinvointialue muodostuu Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnista.

Minusta on oleellista varmistaa, että pelastustoimen henkilökunnalla on asianmukaiset varusteet, joiden tulee olla sopivat työtehtävään. Pitkään jatkuneet säästöt pelastushenkilökunnan varusteista on aiheuttanut huolen. Minusta pelastustoimen henkilökunnan saappaiden tulee olla nahkaiset tai kumiset kunkin mieltymyksen mukaan. Myös sopimuspalokuntien varusteisiin on ohjattava rahaa, jotta haja-asutusalueen pelastustoimi turvataan myös tulevaisuudessa.

Jaakko Leinonen, aluevaaliehdokas, 267

The post Hyvinvointialueella on aloitettava henkilökunnan saappaista first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Palatakseni lähipalveluihin, niin niihin ei valitettavasti ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Moni kunnan asukas varmastikin ajattelee tässä yhteydessä ensimmäisenä terveyskeskusta. Terveyskeskusta sen vuoksi, että se on ehkä useimmille ainoa konkreettinen kosketus sote-palveluihin vaikkakin palveluja käytetään keskimäärin vain noin yhden käynnin verran vuodessa. Lähipalvelua ovat myös erilaiset neuvolapalvelut, kouluterveyden-, oppilas- ja opiskelijahuolto, ikäihmisille suunnattu kotihoito, perhepalvelut lapsiperheille, sosiaalipalvelut aikuisille ja henkilökohtaiset avustajat vammaisille henkilöille. Niin, ja etä- sekä digipalvelut vaikka kotisohvalle.

Kotiin asti saapuvat palvelut ovat selkeästi lähipalvelua, jotka jatkuvat hyvinvointialueellakin. Kouluissa ja oppilaitoksissa tarjottavat terveydenhuolto- sekä oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut tulevat nekin jatkossa säilymään lähipalveluna. Yhteistyötä opettajien ja muun koulujen henkilökunnan sekä hyvinvointialueelle siirtyvien sote-toimijoiden kesken tarvitaan tulevaisuudessakin, jopa nykyistä tiiviimmin. Lähipalveluna lasten ja nuorten tavanomaisessa elinympäristössä tuotetut ennaltaehkäisevät ja korjaavat palvelut ovat vaikuttavia, kun monialainen yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimii tiiviisti.

Ikäihmisten kotihoitoa tarvitaan tulevaisuuden lähipalveluna vielä nykyistäkin enemmän johtuen ikäihmisten määrän kasvusta. Elinikä on noussut naisilla jo keskimäärin 85 vuoteen ja miehillä 77 vuoteen. Julkisen sektorin järjestämää kotihoitopalvelun tarpeen kasvua ennakoiden soisin näkeväni yksityisten toimijoiden kotihoito- ja siivousyritysten käytön lisääntyvän. Moni ikäihminen kokee kodin siivousavun ensimmäiseksi ulkopuoliseksi tarpeekseen silloin, kun oma toimintakyky on jo alkanut heikentyä, vaikka monesta asiasta vielä selviytyisikin itsenäisesti.

No sitten terveyskeskuspalvelut. Vaikka muutosjohtaja Herrala kirjoitti vähän aika sitten, että palveluverkkoratkaisuja tehdään vasta vuosien päästä, niin luulenpa, että tulevat päättäjät joutuvat miettimään ko. asiaa jo aiemmin. Tätä ratkaisua ennakoin lähinnä taloudellisiin paineisiin ja henkilöstön saatavuushaasteisiin liittyen. Olen tässä vaiheessa muokannut kantani niin, että jokaiseen kuntaan tulee jatkossakin tarjota tyypillisiä sote-palveluja lähipalveluna vaikkakaan nykyinen terveyskeskus ei olisi toiminnassa joka päivä. Esim. Akaan väestö nähdäkseni riittää 5-päiväiseen aukioloon. Palveluja keskitettäisiin kuitenkin esim. Pirkanmaan pienimmissä kunnissa muutamiin viikonpäiviin nykyistä tiiviimmin joko kiinteään toimipisteeseen tai liikkuvan palvelun turvin. Ympärivuorokauden päivystävä toimipisteverkosto voisi keskittyä muutamaan kohteeseen kuten jo tälläkin hetkellä. Tosin niissäkin hiljaisin yöaika voi olla tarpeen vielä keskittää Acutaan, mikäli potilasmäärä supistuu tulevina vuosina kovin pieneksi.

Vielä yksi tärkeä asia – ikäihmisten asuminen. Pirkanmaan jokaisessa kunnassa on tällä hetkellä tarjolla ikäihmisten tehostettua palveluasumista. Osassa kuntia on myös yhteisöllistä senioriasumista, jota tullaan tarvitsemaan jatkossa reilusti lisää. Tämä sen vuoksi, että näin voidaan vaikuttaa kaikkein suurimpaan yksittäiseen ikäihmisten huoleen – yksinäisyyteen. Niinpä meidän tulee jatkossa motivoida yksin asuvia ikäihmisiä muuttamaan taajamiin rakentuviin seniorikohteisiin, joissa heidän hoitonsa voidaan parhaassa tapauksessa huolehtia loppuun asti. Tätä palvelurakenteen muutosta tulee tosin kuntien edistää jo lähivuosina eli aikaa ei ole hukattavaksi.

Erja Pentti

sh, terveystieteen maisteri

Akaan perusturvalautakunnan jäsen

PSHPn valtuuston varajäsen

aluevaaliehdokas (kok)

The post Hyvinvointialue – miten käy lähipalvelujen? first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Erja Pentti toimii Akaassa kokoomuksen edustajana perusturvalautakunnassa. Pentillä on vahva asiantuntemus ja kokemus sosiaali- ja terveysalalta, jossa hän toimii palvelujohtajana.

Jaakko Leinonen toimii Akaassa valtuuston varapuheenjohtajana sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Leinonen on ollut useamman kauden mukana myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa.

Janita Puomila toimii Akaassa kaupunginhallituksen jäsenenä. Puomila toimi vuosina 2019-2021 Pirkanmaan sote-uudistuksen ohjausryhmän sekä työvaliokunnan 1. varapuheenjohtajana.

Pirkanmaan Kokoomuksen piirihallitus päättää seuraavista aluevaaliehdokkaista loka-marraskuussa.

The post Akaan Kokoomuksen aluevaaliehdokkaat first appeared on Akaan Kokoomus ry..