Korviini on kuulunut yllättävän monta kertaa kanssakeskustelijan huoli siitä mahtaako lähipalvelut säilyä omassa kunnassa? Tähän kohtaan minun on hyvä todeta, että soten vapautuminen muun kuntaorganisaation kainalosta omaksi isommaksi kokonaisuudekseen antaa todellisen mahdollisuuden sote-palvelujen kehittämiselle ja uudelleen järjestäytymiselle. Näen Pirkanmaan hyvinvointialueen kehittämisessä paljon yhtäläisyyksiä siinä etenemisen polussa, jossa olen ollut mukana vaikuttamassa Keski-Uudenmaan. Palvelujen kehittyminen hyvinvointialueella tarkoittaa väistämättä jonkin verran muutoksia palvelujen sisältöihin, kriteereihin ja henkilöstöresursseihin – parempaan tahi huonompaan suuntaan.

Palatakseni lähipalveluihin, niin niihin ei valitettavasti ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Moni kunnan asukas varmastikin ajattelee tässä yhteydessä ensimmäisenä terveyskeskusta. Terveyskeskusta sen vuoksi, että se on ehkä useimmille ainoa konkreettinen kosketus sote-palveluihin vaikkakin palveluja käytetään keskimäärin vain noin yhden käynnin verran vuodessa. Lähipalvelua ovat myös erilaiset neuvolapalvelut, kouluterveyden-, oppilas- ja opiskelijahuolto, ikäihmisille suunnattu kotihoito, perhepalvelut lapsiperheille, sosiaalipalvelut aikuisille ja henkilökohtaiset avustajat vammaisille henkilöille. Niin, ja etä- sekä digipalvelut vaikka kotisohvalle.

Kotiin asti saapuvat palvelut ovat selkeästi lähipalvelua, jotka jatkuvat hyvinvointialueellakin. Kouluissa ja oppilaitoksissa tarjottavat terveydenhuolto- sekä oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut tulevat nekin jatkossa säilymään lähipalveluna. Yhteistyötä opettajien ja muun koulujen henkilökunnan sekä hyvinvointialueelle siirtyvien sote-toimijoiden kesken tarvitaan tulevaisuudessakin, jopa nykyistä tiiviimmin. Lähipalveluna lasten ja nuorten tavanomaisessa elinympäristössä tuotetut ennaltaehkäisevät ja korjaavat palvelut ovat vaikuttavia, kun monialainen yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimii tiiviisti.

Ikäihmisten kotihoitoa tarvitaan tulevaisuuden lähipalveluna vielä nykyistäkin enemmän johtuen ikäihmisten määrän kasvusta. Elinikä on noussut naisilla jo keskimäärin 85 vuoteen ja miehillä 77 vuoteen. Julkisen sektorin järjestämää kotihoitopalvelun tarpeen kasvua ennakoiden soisin näkeväni yksityisten toimijoiden kotihoito- ja siivousyritysten käytön lisääntyvän. Moni ikäihminen kokee kodin siivousavun ensimmäiseksi ulkopuoliseksi tarpeekseen silloin, kun oma toimintakyky on jo alkanut heikentyä, vaikka monesta asiasta vielä selviytyisikin itsenäisesti.

No sitten terveyskeskuspalvelut. Vaikka muutosjohtaja Herrala kirjoitti vähän aika sitten, että palveluverkkoratkaisuja tehdään vasta vuosien päästä, niin luulenpa, että tulevat päättäjät joutuvat miettimään ko. asiaa jo aiemmin. Tätä ratkaisua ennakoin lähinnä taloudellisiin paineisiin ja henkilöstön saatavuushaasteisiin liittyen. Olen tässä vaiheessa muokannut kantani niin, että jokaiseen kuntaan tulee jatkossakin tarjota tyypillisiä sote-palveluja lähipalveluna vaikkakaan nykyinen terveyskeskus ei olisi toiminnassa joka päivä. Esim. Akaan väestö nähdäkseni riittää 5-päiväiseen aukioloon. Palveluja keskitettäisiin kuitenkin esim. Pirkanmaan pienimmissä kunnissa muutamiin viikonpäiviin nykyistä tiiviimmin joko kiinteään toimipisteeseen tai liikkuvan palvelun turvin. Ympärivuorokauden päivystävä toimipisteverkosto voisi keskittyä muutamaan kohteeseen kuten jo tälläkin hetkellä. Tosin niissäkin hiljaisin yöaika voi olla tarpeen vielä keskittää Acutaan, mikäli potilasmäärä supistuu tulevina vuosina kovin pieneksi.

Vielä yksi tärkeä asia – ikäihmisten asuminen. Pirkanmaan jokaisessa kunnassa on tällä hetkellä tarjolla ikäihmisten tehostettua palveluasumista. Osassa kuntia on myös yhteisöllistä senioriasumista, jota tullaan tarvitsemaan jatkossa reilusti lisää. Tämä sen vuoksi, että näin voidaan vaikuttaa kaikkein suurimpaan yksittäiseen ikäihmisten huoleen – yksinäisyyteen. Niinpä meidän tulee jatkossa motivoida yksin asuvia ikäihmisiä muuttamaan taajamiin rakentuviin seniorikohteisiin, joissa heidän hoitonsa voidaan parhaassa tapauksessa huolehtia loppuun asti. Tätä palvelurakenteen muutosta tulee tosin kuntien edistää jo lähivuosina eli aikaa ei ole hukattavaksi.

Erja Pentti

sh, terveystieteen maisteri

Akaan perusturvalautakunnan jäsen

PSHPn valtuuston varajäsen

aluevaaliehdokas (kok)