Linkin takana Arto Koskisen vastaus ehdokkaamme Tommi Vihervaaran kirjoitukseen. Tommi vastannee aikanaan, mutta en malta olla laittamatta myös omaa lusikkaani soppaan.

Verottomista pääomatuloista puhutaan paljon. Vasemmistoliiton puolelta on jopa esitetty, että tämän verottoman osuuden poistaminen lisäisi yritysten motivaatiota jättää raha yritykseen. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Saadakseen verohuojennuksia pk-yrityksestä nostettuihin osinkoihin on yhtiöllä oltava tase (yritykseen jätetty pääoma) riittävän korkea. Toisin sanoen tämä pääomatulojen verotusjärjestelmä kannustaa yrityksen omistajaa kasvattamaan yrityksen varallisuutta mikäli hän haluaa nauttia kevyemmin verotetuista osingoista.
Lisäksi jätetään huomioimatta se, että ennen osinkojen nostamista yrityksen on tehtävä positiivista tulosta ja tästä positiivisesta tuloksesta yritys maksaa yhteisöveron. Tämä vero myös tilitetään kunnille. Valitettavasti kotikaupunkimme yritysten verotettava tulos ei ole keskimäärin niin hyvä, että yhteisöverotuotto olisi toivotulla tasolla. Samoin meille mahtuisi aika paljon lisää yrityksiäkin. Yritys tuottaa yhteisöveron lisäksi lukemattoman määrän muuta verotuottoa.
Kirjoittaja linkin takana toteaa myös: ”veronalennukset varsinkin kunnan- ja valtionverossa ovat suora tulonsiirto hyvätuloisille ja yleensä palveluiden kustannuksella.”. Tämä ajattelumalli on varmasti yksi suurimmista eroista vasemman ja oikean laidan välillä. Meillä oikealla kun lähdetään siitä ajatuksesta, että rahat ja varallisuus ovat ensisijaisesti henkilön omaisuutta, tunnutaan vasemmalla ajateltavan että veroja alentamalla valtio luopuisi jostain heille kuuluvasta. Todellisuudessa valtio vain ottaa veronmaksajalta vähemmän hänen omia rahojaan jos veroja alennetaan. Ajattelumalleilla on aika suuri ero. Verottamatta jätetty raha myös kiertää yhteiskunnassa investoinneissa, yrityksissä sekä tuotteiden ja palveluiden ostoissa. Näistä puolestaan verottaja ottaa jälleen oman osuutensa. Tästä syystä koronan seurauksina monet valtiot (mm. Ruotsi) alensivat veroastettaan, jotta kulutus saadaan nousuun ja kotitaloudet jaloilleen.
Oman näkemykseni mukaan Akaan nykyinen kunnallisvero on kestämättömän suuri, arvioidaan sitten pieni-, keski- tai hyvätuloista. Kaikki me maksamme kunnallisveroa. Kunnallisveron alentaminen saattaisi näkyä pienenä notkahduksena kaupungin kassassa, mutta hyvin nopeasti tilanne tasoittuisi kun huomioidaan isompi kokonaisuus.
Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa myös, että veroja maksetaan euroina, ei prosentteina. Moni miljonääri voi nopeasti prosenteilla arvioiden maksaa veroja vähemmän kuin vähemmän ansaitseva, mutta euroina panos yhteiskunnalle on huomattavasti suurempi. Me tuotamme palvelut euroilla, emmekä prosenteilla.
Keskituloinen asukas Akaassa maksaa useamman tuhannen euron vuosittaista ”Akaa-lisää” verrokkikaupunkeja korkeamman veroasteen vuoksi. Alempi veroaste lisäisi huomattavasti Akaan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Siksi yksi keskeisimmistä tavoitteista seuraavalle valtuustokaudelle on oltava veroasteen laskeminen. Mutta lisätään samalla maksajien määrää, niin verokertymä euroina saattaakin lähteä kasvuun.
Tein vuoden 2018 valtuustoa varten alla kuvana olevan laskelman. Laskennallisesti 0,25 %-yksikön veroprosentin muutos Akaassa tarkoittaa n. 600 t€/vuosi verokertymää. Sen kompensoimiseksi tarvittaisiin siis n. 100 kappaletta 3000 €/kk tienaavia henkilöitä. 5000 €/kk tienaavia puolestaan 50 kappaletta.
Jos hieman kieli poskessa tulkitsen linkin takana verotusta kommentoivaa kirjoittajaa, yrittäjiä emme tarvitse yhtään kappaletta, koska he maksavat vain ”loisveroa” jos sitäkään, eli nostavat kaiken rahan verottomana. Näin siis yrittäjät vain käyttäisivät ilmaiseksi kunnan palveluita tuottamatta mitään yhteisöllemme. Kaikki varmasti tiedämme, että asia ei ole näin. Miksi sitten halutaan antaa asiasta sellainen vaikutelma?’

Yrittäjät ovat kaupunkimme selkäranka ja heille suon mielelläni verottomat pääomatulot, joista oikeasti yrittäjä maksaa noin 30-40 % veroja yrityksen varallisuudesta riippuen.

Arto Koskisen mielipidekirjoitus AS 11.2.2021
Sami Rajala