Lisäksi jätetään huomioimatta se, että ennen osinkojen nostamista yrityksen on tehtävä positiivista tulosta ja tästä positiivisesta tuloksesta yritys maksaa yhteisöveron. Tämä vero myös tilitetään kunnille. Valitettavasti kotikaupunkimme yritysten verotettava tulos ei ole keskimäärin niin hyvä, että yhteisöverotuotto olisi toivotulla tasolla. Samoin meille mahtuisi aika paljon lisää yrityksiäkin. Yritys tuottaa yhteisöveron lisäksi lukemattoman määrän muuta verotuottoa.

Kirjoittaja linkin takana toteaa myös: ”veronalennukset varsinkin kunnan- ja valtionverossa ovat suora tulonsiirto hyvätuloisille ja yleensä palveluiden kustannuksella.”. Tämä ajattelumalli on varmasti yksi suurimmista eroista vasemman ja oikean laidan välillä. Meillä oikealla kun lähdetään siitä ajatuksesta, että rahat ja varallisuus ovat ensisijaisesti henkilön omaisuutta, tunnutaan vasemmalla ajateltavan että veroja alentamalla valtio luopuisi jostain heille kuuluvasta. Todellisuudessa valtio vain ottaa veronmaksajalta vähemmän hänen omia rahojaan jos veroja alennetaan. Ajattelumalleilla on aika suuri ero. Verottamatta jätetty raha myös kiertää yhteiskunnassa investoinneissa, yrityksissä sekä tuotteiden ja palveluiden ostoissa. Näistä puolestaan verottaja ottaa jälleen oman osuutensa. Tästä syystä koronan seurauksina monet valtiot (mm. Ruotsi) alensivat veroastettaan, jotta kulutus saadaan nousuun ja kotitaloudet jaloilleen.

Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa myös, että veroja maksetaan euroina, ei prosentteina. Moni miljonääri voi nopeasti prosenteilla arvioiden maksaa veroja vähemmän kuin vähemmän ansaitseva, mutta euroina panos yhteiskunnalle on huomattavasti suurempi. Me tuotamme palvelut euroilla, emmekä prosenteilla.

Keskituloinen asukas Akaassa maksaa useamman tuhannen euron vuosittaista ”Akaa-lisää” verrokkikaupunkeja korkeamman veroasteen vuoksi. Alempi veroaste lisäisi huomattavasti Akaan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Siksi yksi keskeisimmistä tavoitteista seuraavalle valtuustokaudelle on oltava veroasteen laskeminen. Mutta lisätään samalla maksajien määrää, niin verokertymä euroina saattaakin lähteä kasvuun.

Tein vuoden 2018 valtuustoa varten alla kuvana olevan laskelman. Laskennallisesti 0,25 %-yksikön veroprosentin muutos Akaassa tarkoittaa n. 600 t€/vuosi verokertymää. Sen kompensoimiseksi tarvittaisiin siis n. 100 kappaletta 3000 €/kk tienaavia henkilöitä. 5000 €/kk tienaavia puolestaan 50 kappaletta.

Jos hieman kieli poskessa tulkitsen linkin takana verotusta kommentoivaa kirjoittajaa, yrittäjiä emme tarvitse yhtään kappaletta, koska he maksavat vain ”loisveroa” jos sitäkään, eli nostavat kaiken rahan verottomana. Näin siis yrittäjät vain käyttäisivät ilmaiseksi kunnan palveluita tuottamatta mitään yhteisöllemme. Kaikki varmasti tiedämme, että asia ei ole näin. Miksi sitten halutaan antaa asiasta sellainen vaikutelma?’

Arto Koskisen mielipidekirjoitus AS 11.2.2021

Nyt onkin aivan mahtavaa huomata, että Akaassa on tartuttu tähän. Tontin kaupanpäälliseksi luvattu palju maalaa potentiaaliselle muuttajalle juuri oikeanlaisen (ja Akaan kohdalla totuudenmukaisen) mielikuvan rauhallisista koti-illoista omassa talossa. Käsitykseni mukaan tätä kampanjaa myös toteutetaan esimerkiksi maksetulla mainonnalla facebookissa. Loistavaa!

En varmasti olisi itseni jos en jotain pientä lisäystä keksisi. Googleen voisi vielä tehdä mainoskampanjan jossa esimerkiksi hakusanalla “omakotitalotontti Pirkanmaa” tulisi Akaan maksettu mainos ja linkki alla mainitulle sivulle. Tällä hetkellä tätä hyödyntää muutama naapurikaupunki. Jopa googlaamalla “omakotitalotontti akaa” tulee erään Pirkanmaan kunnan mainos.

Suosittelen, että klikkaat alla olevaa linkkiä ja käyt itse katsomassa kampanjan. Parasta Akaan kohdalla on, että markkinointilauseet ovat totta. Näitä positiivisia puolia on vain pidetty tarkkaan salassa ja vain meidän Akaalaisten tiedossa. Toivottavasti ilosanoma tästä leviää!

Kaupungin elinvoiman eteen on tehtävä edelleen panostuksia. Esimerkiksi kaupungin markkinointiin käytetään varsin mitätön summa rahaa vuosittain. Olemme Kokoomusryhmässä esittäneet lisäpanostuksia markkinointiin useammassakin talousarviossa. Emme kuitenkaan ole saaneet riittävän montaa valtuutettua mukaan muista ryhmistä. Olenkin sanonut, että Akaa on maailman paras paikka jota juuri kukaan ei tiedä. Ehdoton valttimme on sijainti, jota markkinoinnissa tulisi hyödyntää tehokkaasti.

Kaupungin palveluiden tuottamisessa olisi päästävä eroon keskustelusta mikä taho palvelut tuottaa. Pitäisi tehdä kunnollinen (SWOT) analyysi siitä, mitä etuja, haittoja, riskejä ja mahdollisuuksia milläkin palveluntuottamisen mallilla on. Toisin kuin monesti väitetään, Kokoomuksella ei Akaassa ole tarkoitus yksityistää palveluita. Meidän tavoitteenamme on, että yksityinen ja julkinen palveluntuotanto vertaillaan ja valitaan kaupungin kannalta paras toteutusmalli. Esimerkkinä vaikkapa uusi keskuskeittiö, joka toteutetaan omaan taseeseen ja ruoka tuotetaan kaupungin omana työnä. Kaikki Kokoomuksen valtuutetut äänestivät tuon tuotantomuodon puolesta, koska laskelmat osoittivat sen olevan kokonaisuuden kannalta edullisin. Vastakkainen esimerkki on Mäntymäen vanhainkodin palvelutuotanto. Sen pitäminen kaupungin omana työnä toteutettuna on maksanut Akaalaisille veronmaksajille useamman miljoonan. Mikään esitetty fakta ei tukenut sitä, että palvelua olisi ollut järkevää tuottaa nykyisissä tiloissa omana työnä, vaan kokonaisuus olisi kannattanut ulkoistaa. Näin olisimme saaneet käyttötarkoitukseen soveltuvan kiinteistön ja palvelun tuottaminen olisi ollut edullisempaa. Nykyaikaisissa tiloissa voidaan toimia vähemmällä henkilöstöllä ja silti pitää palvelun laatu korkealla.

Yksi suuri keskustelu käytiin vuoden 2020 talousarviosta päätettäessä. Silloin kaupunginjohtaja esitti, että tällä hetkellä kaupungin taseessa olevat teollisuuskiinteistöt yhtiöitetään. Tällä tavalla karrikoiden kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä muutettaisiin konsernivelaksi. Tuolla toimenpiteellä oli tietenkin kustannuksensa, muun muassa veroseuraamukset, mutta yhtiöittämisellä oli tarkoitus välttää kriisikuntakriteerin täyttiminen (kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden aikana). Valtuusto päätti että ei yhtiöitetä vaan otetaan riski kriisikunnnaksi joutumisesta. Tätä kirjoitettaessa koronan tuomien kasvaneiden valtionosuuksien, sairaanhoitopiirin pienemmän laskun, omaisuuden myynnin ja monen muun kertaluonteisen sattuman johdosta alijäämästä näytettäisiin pääsevän eroon. Joskus taloushuolet ratkeavat sattumien kautta, mutta sen varaan ei pitäisi taloudenpitoa laskea. Esimerkiksi tuon yhtiöittämisen kohdalla pohdin pitkään, miksi valtuuston enemmistölle on ihan ok höylätä kuntalaisten palveluista sen sijaan, että päästään kriisikuntakriteerestä eroon kirjanpidollisilla järjestelyillä.

Olemme myös Kokoomusryhmässä määrätietoisesti pyrkineet esittämään kaupunkimme kunnallisveron laskemista. Tämän tulisi olla tulevan valtuustokauden yksi tärkeimmistä päämääristä. Se on yksi suuri kokonaisuus kaupungin vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Kuluvan valtuustokauden aikana veroasteen nostaminen on nähty ratkaisuna kaupungin taloudellisiin haasteisiin. Samoin puheenvuoroissa on esiintynyt lauseita, joiden voidaan tulkita tarkoittavan, että veroasteen nosto on Kokoomuksen kiusaksi tehty toimenpide. Kunnallisveroa kuitenkin maksavat lähes kaikki Akaalaiset, eivät vain Kokoomuksen valtuutetut tai äänestäjät. Kunnallisveron laskeminen tarkoittaisi veroeurojen jäämistä kulutukseen ja sitä kautta tukemaan myös paikallista yrityselämää ja lisäämään kuntalaisten hyvinvointia. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että veroasteen nostaminen on helpoin (joskin lyhytaikainen) ratkaisu taloushaasteisiin.

 Verotuloissa meillä todella on haaste, se ei ole kylläkään kunnallisveron liian matala taso. Se on yhteisöveron vaatimaton tuotto Akaassa. Emme ole ponnistuksista huolimatta saaneet houkuteltua paikkakunnalle riittävästi voittoa tuottavia yrityksiä. Toki kaupungin tekeminen houkuttelevaksi yrityksille on monen tekijän summa ja pitkän aikavälin hanke. Panostukset kaupungin elinvoimaan, esimerkiksi kaavoitukseen ja kaupungin markkinointiin tuottaisivat varmasti tulosta pidemmällä aikavälillä. Tätä työtä ei ole edelleenkään kunnolla edes aloitettu. Säästäessämme operatiivisista kustannuksista jätämme välttämättömät panostukset tulevaisuuden varalle tekemättä.

Kuten yltä voidaan lukea, haastetta tulevaan valtuustokauteen riittää edelleen. Puhumattakaan kuntien toimintakenttään tulevasta lähihistorian suurimmasta muutoksesta, soteuudistuksesta. Tämä muuttaa kuntien toimintaa kenties enemmän kuin moni osaa edes kuvitella. Sote on ollut ylivoimaisesti kuntien suurin toimiala, sekä henkilöstön määrällä että euroissa mitattuna. Jos tämä toiminto siirtyy maakunnalle (tai hyvinvointialuuelle), jää kunnan vastuulle sivistys, tekninen toimi (+ infra) ja elinvoima noin karkeasti lueteltuna. Tämä muutos vaatii kunnalta kykyä sopeutua, sekä tietenkin vahvuutta juuri noilla osa-alueilla. Itse koen, että kaikki nuo osa-alueet ovat Kokoomuksen vahvuuksia. Siksi nyt kannattaa pohtia tarkkaan mitä puoluetta ja ketä ehdokasta äänestät. Pelkällä yhden asian vastustamisella ei pitkälle pötkitä. Tarvitaan henkilöitä, jotka eivät vastusta yhtä asiaa, vaan puoltavat montaa viksua hanketta. Ja tukevat pätevää kaupunginjohtajaa työssään.

Lisäksi tarvitaan kykyä tehdä yhteistyötä. Yhteistyö on tahmannut tämän valtuustokauden aikana, sitä ei käy kiistäminen. Samaan tapaan kuin politiikkaa sanotaan yhteisten asioiden hoitamiseksi, se on myös asioiden yhdessä hoitamista. Aina ei tarvitsisi äänestää jos keskustelu oltaisiin käyty ajoissa ja sopiva kompromissi löydetty. Kenties jopa eri kantojen parhaat puolet saataisiin samaan pakettiin jos halua keskusteluun olisi. Toivottavasti seuraavassa valtuustossa on 35 valtuutettua, jotka osaavat kuunnella ja joustaa.