Ikään kuin verotulot vain tupsahtaisivat jostain taivaasta. Ne ovat tosiasiallisesti lopputulos siitä,
kun ahkerat ihmiset työskentelevät, työllistävät muita ja näin luovat yhteiskuntaamme arvoa ja
vain tätä lisättyä arvoa voidaan verottaa. Mikäli joku onnekas onnistuu täällä pohjolassa vielä
tienaamaan pääomatuloja, on hän jo sitä ennen todennäköisesti maksanut mm. seuraavat verot
ja veronkaltaiset maksut:

• arvonlisävero
• työnantajamaksut
• yhteisövero

Minusta on erittäin kyseenalaista, että Koskinen liittää ahkeriin ihmisiin ja heidän tekemäänsä
arvokkaaseen työhön sanan ”loinen”. Meidän tulisi päinvastoin olla kiitollisia siitä, että kanssamme yhteisessä kaupungissamme elää yrittäjiä, jotka uskovat parempaan huomiseen ja tämän uskonsa turvin luovat meille hyvinvointia mm. uusien työpaikkojen muodossa.

Haluaisin tässä vaiheessa korostaa, etten lähtökohtaisesti vastusta verotusta instituutiona: on
päivänselvää, että yhteiskunnan on hankittava rahoitus toiminnalleen, jotta pystyisimme tukemaan niitä, ketkä tukea eniten tarvitsevat. Verotuksen taso on taas asia, josta meidän kaikkien tulisi olla kiinnostuneita. Juuri Akaan kuntaveroprosentin käsittämättömän kovaa tasoa tässä itsekin henkilökohtaisesti kyseenalaistan.

Arto Koskisen edustaman ideologian ytimessä on asia, joka on hämmentänyt minua jo pitkään.
En henkilökohtaisesti ymmärrä tätä kyltymätöntä kiinnostusta, joka kohdistuu toisten ihmisten ansaitsemiin rahoihin ja heidän tulotasoonsa. Tämän ytimestä näyttää kumpuavan myös täydellisiä ajatusvinoutumia, kuten se, että voi pokerinaamalla väittää veronalennuksia tulonsiirroiksi. Haluaisinkin lopuksi kerrata perusasiat: valtio ja kunnat ottavat pois ahkerilta veronmaksajilta heidän luomansa lisäarvon hedelmän, joka sen jälkeen jaetaan muille. Tässä hetkessä tapahtuu tulonsiirto. Se, että itse kuntavaaliehdokkaana vaadin tähän, jo tapahtuvaan toimintaan, maltillisempaa otetta (verotuksen alentaminen) ei todellakaan ole tulonsiirto keneltäkään yhtään mihinkään.

Tommi Vihervaara

The post Veronalennus ei ole tulonsiirto first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Digitalisaatio. Ah, miten paljon lupauksia ja tietenkin myös pelkoja liittyy tähän yhteen, vierasperäiseen suomen kielen sanaan. Itse henkilökohtaisesti olen optimisti, uskon ihmisiin ja heidän kykyynsä ja tahtoonsa tehdä huomisesta parempi kuin mitä eilinen ehkä olikaan. Näin ollen näen myös digitalisaation lupauksena, mahdollisuutena tehdä parempaa huomista.

Kotikuntamme Akaan palveluiden kehittämisessä pitäisi omata samanlainen asenne: tehdään palveluista sellaisia, joita kehtaa tarjota asiakkaille (eli kuntalaisille) ja jotka vastaavat 2020-luvun normeja. Akaan kaupungin digitaaliset palvelut eivät valitettavasti ole vielä niin sanotusti ”tätä päivää”. Hyvä asia on kuitenkin se, että niitä on mahdollista kehittää parempaan ja juuri tähän asiaan lupaan paneutua, mikäli saan teiltä, arvon kuntalaisilta, riittävän määrän ääniä ja luottamusta kevään kuntavaaleissa.

”Eskari-ikää lähestyvien lasten vanhemmille tarjotaan esikoulupaikkaa sopivasta päiväkodista. Aloite tulee kaupungilta eikä vaadi yhdenkään lomakkeen täyttämistä. llmoitus paikasta tulee aluksi tekstiviestillä vanhempien hyväksyttäväksi. Myöhemmin sitä tarjotaan myös mobiilisovelluksella.”

Mitä muut edellä…

Liian hyvää ollakseen totta? Hyvää todellakin ja itse asiassa aivan totista totta. Helsingin kaupunki näyttää tässäkin asiassa mallia ja on ryhtynyt konkreettisiin toimiin kaupunginhallinnon digitalisaation edistämiseksi. Kun missä tahansa organisaatiossa halutaan muutos johonkin asiaan, homma lähtee liikkeelle siitä, että palkataan ihminen, johtaja viemään tätä asiaa konkreettisesti eteenpäin. Tässä kohtaa kaikille ”mutku Helsinki”-tyypeille sanoisin, että ei se katso kaupungin kokoa tai sijaintia vaan kyse on yksinkertaisesti näkemyksestä ja tahdosta. Toinen hieno esimerkki digitalisaation konkreettisesta edistämisestä on Siilinjärven kunta, joka perusti digijohtajan viran viime vuonna.

…sitä Akaa perässä?

Akaan valtuusto päätti viime vuoden lopulla, että

”Akaa kehittää vahvasti ICT:n ja palveluiden digitalisaatiota. Tavoitteena on toiminnan tuottavuuden lisääminen ja palveluiden asiakaslähtöisyyden parantaminen”.

Tämä on aivan loistava startti! Enää tarvitaan ihminen, johtaja, jonka vastuulla on em. asioiden edistäminen täysimääräisesti. Nyt on tärkeää huomata, että kyse on ennen kaikkea kehittämisorientoituneesta, hieman visionäärin vikaakin omaavasta ja asiantuntevasta henkilöstä. Eikä suinkaan mistään omaan työhuoneeseensa sulkeutuneesta sähköpostijohtajasta, josta nähdään vilaus Toijalan torilla kerran valtuustokauden aikana. Tarvitsemme valovoimaisen ja asiantuntevan digitalisaatiojohtajan kuten Tiia Siilinjärvellä tai Mikko Helsingissä.

Tommi Vihervaara
kuntavaaliehdokas (kok)

The post Laitetaanko esikoulupaikka yhdellä tekstarilla vai postitettavilla paperilomakkeilla? first appeared on Akaan Kokoomus ry..

Huhtikuun kuntavaalit lähestyvät ja keskeiseksi puheenaiheeksi on nousemassa, aivan ansaitusti verotus ja erityisesti sen korkea taso omassa kotikunnassamme. Halsua, Veteli, Teuva, Pelkosenniemi, Reisjärvi ja Akaa. Siinä lyhyt poiminta Suomen kovimmista kuntaverottajista. Syrjäinen sijainti on asia, jonka vaikutuksia kunnan talouteen voi yrittää paikata korkealla veroprosentilla. Kun oma kotikuntamme kuitenkin sijaitsee valtakunnan ykköspaikoilla, pääradan varressa, on perusteltua kysyä, miten ihmeessä olemme päätyneet Akaassa yhdeksi Suomen kovimmista kuntaverottajista?

Kuntavero on kuin minkä tahansa arjessa käyttämämme palvelun jäsenmaksu: maksu veloitetaan automaattisesti ja tätä vastaan saat odottamaasi palvelua. Markkinataloudessa, eli meitä kaikkia ympäröivässä talousjärjestelmässä, markkinat määräävät tarjonnan ja kysynnän tasapainon. Tuotteen tai hyödykkeen (esim. Netflix-suoratoistopalvelu, lähitilan peruna tai Akaan kaupungin tarjoamat palvelut) kysytty määrä on sitä suurempi, mitä alhaisempi hyödykkeen hinta ja sama toimii päinvastoin. Korkea hinta korreloi tavallisesti myös hyödykkeen korkean laadun kanssa. Onkin perusteltua kysyä: ovatko Akaan kaupungin tarjoamat palvelut todella laadultaan niin ylivertaisia, että niistä on perusteltua pyytää maksuna miltei koko Suomen kovin hinta? Vai onko kenties niin, että palveluiden tuotantoa ei ole osattu johtaa niin, että tuotanto toimisi yhtä tehokkaasti kuin sen 2020-luvun digitalisoituneessa maailmassa tulisi toimia? Tehoton tuotanto on usein myös se juurisyy, jonka takia mistä tahansa tuotteesta tai hyödykkeestä joudutaan perimään sen loppuasiakkaalta (liian) korkeaa hintaa.

Palataan hetkeksi vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaan Arto Koskisen Akaan seudussa 17.2.2021 julkaistuun kirjoitukseen “Verot ovat kaikkien ystävä”. Siinä Koskinen sortuu edustamansa poliittisen ideologian vastakkaiselta äärilaidalta tuttuun populismiin, eli monimutkaisten asioiden tahalliseen yksinkertaistamiseen. Koskinen puhuu kauniiseen sävyyn “efektiivisestä kuntaverosta” ja yrittää tämän turvin valkopestä Pirkanmaan toiseksi kovinta veroprosenttia jotenkin keinotekoisesti pienemmäksi synniksi kuin se itse asiassa onkaan. Käännellään näitä lukuja sitten ympäri tai ämpäri, totuus ei siitä kauniimmaksi muutu: Akaan efektiivinenkin veroaste on Suomen 20:ksi korkein. Koskisen alkuperäisessä kirjoituksessa (nyt jo aiheestakin julkisesta jakelusta poistettu) mentiin populismissa jopa niin pitkälle, että kuntavaaliehdokkaalta pääsi unohtumaan suomalaisen verotuskäytännön perusasiat eli valtionverotuksen ja kuntaverotuksen väliset erot. Pääomatulojen verotushan tapahtuu täysimääräisesti valtionverotuksessa ja ansiotulojen verotus sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.

Itselleni kuntalaisena kotikuntamme takavuosien jatkuvat veronkorotukset näyttäytyvät lähinnä helpoimpana ja laiskimpana keinona paikata kunnan taloushaasteita. Veronkorotusten voidaankin katsoa olevan eräänlainen “käänteinen juustohöylä”, jossa rohkeus ei riitä tarkemmin kohdennettuihin toimiin ja lopputulos saavutetaan lopulta jakamalla kurjuutta kaikille tasaisesti. Tämä tie on nyt ehdottomasti kuljettu loppuun ja kuntaveron suunnan on käännyttävä lähivuosina alaspäin. Talous on makrotasolla perusolemukseltaan kaoottista ja tunnetun sanonnan mukaisesti “kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Näin ollen ei ole olemassakaan mitään yksittäistä hopealuotia, jolla Akaan taloushaasteet saataisiin täysimääräisesti paikattua. Uskon itse henkilökohtaisesti siihen, että panostamalla mm. kaupunginhallinnon digitalisaatioon sekä Akaan kaupunkikuvan positiiviseen brändimarkkinointiin pystymme kyllä kääntämään myös kuntaveroprosentin alaspäin.

Tommi Vihervaara
Kuntavaaliehdokas (kok)

The post Kuntavero on kunnan jäsenmaksu – veronkorotukset taas “käänteinen juustohöylä” first appeared on Akaan Kokoomus ry..