Susanna Noki kirjoittaa Forum Akaassa hyvin politiikasta, siihen käytetystä ajasta ja minkälaiset henkilöt politiikkaan hakeutuvat. Itse kuulun ensinnäkin siihen porukkaan, joka käyttää Akaan asioiden hoitoon vapaa-aikaansa varmasti yli 8 h/viikko. Tarkempaa tilastoa en osaa sanoa, enkä toisaalta uskalla edes laskea. Viinereitä ei ole tullut montaa syötyä, eikä kokouspalkkioilla elä. Käytettyyn aikaan nähden voisi todeta, että kokouspalkkioiden sijaan kannattaisi vaikkapa leikata naapureiden nurmikkoa pientä korvausta vastaan ja pääsisi parempiin tienesteihin.
Miksi sitten lähdin politiikkaan? Valtaa vai ideologiaa? Ehkä hitunen molempia mahtuu mukaan, mutta suurin motivaation lähde minulle on asioihin vaikuttaminen. Onko se sitten sama asia kuin valta? En tiedä. Minulle on kuuden Akaassa asutun vuoden aikana tullut lähes pakkomielteinen tarve edistää Akaan asioita. Näen kaupungissamme paljon potentiaalia, ehkä hukattuakin sellaista. Haluaisin itse nähdä ja vaikuttaa siihen mitä meillä on saavutettavissa kun hoidamme asiamme hyvin.
Olen asunut ennen Akaata Riihimäellä, Lopella, Järvenpäässä ja Vantaalla. Millään muulla asuinpaikkakunnallani en ollut lainkaan kiinnostunut kunnallisesta päätöksenteosta. Kipinä syttyi vasta Akaassa, ja jo vuoden kuluttua tänne muutosta.
Valta: Olen myös itse siinä määrin outo persoona, että en pyri kahmimaan valtaa itselleni. Harvoin siitä toki kieltäydynkään jos sitä minulle tarjotaan. Itselläni on käynyt elämässä hyvä tuuri, että vastuuta työelämässä on riittänyt. Samoin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Vallanhimo koetaan monesti negatiivisena asiana. Ehkä se myös on sitä. Valtaa voi aina käyttää myös väärin. Toki on myös hyvä asia, että valtaa on niillä henkilöillä, jotka sitä osaavat oikein käyttää.
Ideologia: vaikka osa on sitä mieltä, että meidän kokoomuslaisten päämääränä on yksityistää kaikki palvelut suurille korporaatioille, en kyllä tätä valtuustoryhmässämme tai itsessäni tunnista. Ehkä enemmänkin meillä ideologiana on kaupungin (vero)rahojen tehokas käyttö. Uskomme selvityksiin ja numeroihin. Palvelun tuottajana voi olla yksityinen tai julkinen taho, kunhan toiminta on tehokasta ja se pystytään myös numeroilla todistamaan. Laadun tulee olla myös tärkeä kriteeri. Samoin tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota riskien hallintaan. Riskejä voi ulkoistaa vaikkapa kiinteistöjen tai rakennusprojektien osalta. Tai palvelutuotannon.
Valtuutettu päättää huimista rahasummista ja niiden kohdentamisesta. Välillä tuntuu, että harva lopulta edes käsittää miljoonien ja satojentuhansien mittakaavaa. Monesti suurin keskustelu käydäänkin hyvin pienistä muutamien tuhansien eurojen kokonaisuuksista. Jos saisin äänestäjälle esittää yhden toiveen ennen numeron raapustamista äänestyslappuun, niin se olisi varmasti: antaisinko tämän henkilön päättää raha-asioistani? Sitä valtuutetut tekevät. Ohjaavat sinun veroeurojasi tärkeiksi katsomiinsa kohteisiin. Käytetäänkö euro tulevaisuuden investointiin, vai nykyisten rakenteiden säilyttämiseen? Kannattaa pohtia tätä hetki, joskus vaikkapa toinenkin.
Sami Rajala
Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja