Kansanedustaja Satonen Akaassa: ”Irlantia ei auteta sen itsensä, vaan Suomen vuoksi!”

”Irlantia ei olla pelastamassa Irlannin itsensä vuoksi, vaan Suomella ja muilla EU-mailla on myös omat etunsa varjeltavana”, kansanedustaja Arto Satonen korosti vieraillessaan tiistaina Toijalan Kokoomuksen syyskokouksessa.

 ”Suomen talous elää viennistä. Tukemalla Irlantia estämme kriisin syvenemisen ja se toivottavasti helpottaa ja edistää jo nyt hyvään suuntaan kehittyvää vientikauppaamme”, hän jatkoi.

Toisaalta ei ole ollenkaan varmaa, miten eri maiden taloudet kehittyvät ja uusia kriisiehdokkaita saattaa ilmaantua. Näitä ovat Portugali, Espanja ja kenties Italia.  Vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on ratkaisevan tärkeää.

”Euroopan talousasioista pitää puhua kansankielellä”, huomautti Martti Nykänen.

 ”Liika on aina liikaa, Irlannissa on yritetty liikaa ja rahoitettu liikaa. Jossakin vaiheessa talouteen syntyy ylikuumenemistila, kupla, jota pitäisi osata hallita ja hillitä etukäteen” hän jatkoi.

Satonen kertoi tavanneensa viime viikolla Viron opetusministeriön kansliapäällikön. Hän oli kertonut, että Virossa julkisen talouden sopeuttaminen oli hoidettu suoraviivaisesti. Muun muassa julkisen sektorin palkkoja opettajat mukaan lukien oli leikattu 20 prosentilla pelkällä ilmoituskirjeellä. Satonen on tyytyväinen siihen, että Suomessa ei vastaaviin paniikkiratkaisuihin jouduttu, koska valtion taloutta on vuosikausia ennen kriisiä hoidettu vastuullisesti.   

Kannattaako aina olla mallimaa?

Satonen arveli, että aina ei ole viisasta olla aivan eturintamassa, vaan järkeä, vihreää järkeä, on lupa käyttää. Hän otti esiin mm. suhteellisen kovat ilmastonmuutosta vastustavat sitoumukset, jotka Suomea velvoittavat. ”Mitään järkeä ei ole siinä, että Suomi kenties yksin saavuttaa asetetut kovat päästötavoitteet. Energia- ja muut verot kyllä nousevat, mutta ilmastonmuutoksen kannalta on yhdentekevää, jos muut maat eivät ole täysillä mukana.” Pahimmassa tapauksessa toivottu ilmastonmuutoksen jarruttaminen jää tapahtumatta ja Suomi menettää kilpailuetuaan.

Suomella on ilman muuta eduksi, jos esimerkiksi ympäristönsuojelunormit yleisesti kiristyvät. Meillä on mm. kehittynyttä teknologista osaamista. On kuitenkin joka kerta tarkoin harkittava, mikä on Suomen etu sitoumuksia tehtäessä. Kaikessa ei tarvitse olla ensimmäisenä mukana. Surullisena esimerkkinä hän mainitsi Itämeren rikkipäästöt, joita koskeviin rajoituksiin ei suurin saastuttaja Venäjä ole kuitenkaan sitoutunut. Me olemme ja se tulee Suomelle erittäin kalliiksi.

Liikenneyhteydet tärkeimmät

Juuri tällä hetkellä tärkeimpänä pirkanmaalaisena hankkeena Satonen piti Tampere-Pirkkalan lentoaseman 2-terminaalin rahoituksen varmistamista. Tampereen keskusseutu ja Finnavia Oyj ovat jo kortensa kekoon kantaneet, valtiovallan päätöstä odotetaan vielä. ”Kyseessä on Suomen johtavan halpalentoterminaalin rakentamisesta. Mikäli se onnistuu, investoinnin merkitys esimerkiksi pirkanmaalaiselle turismille on huomattava”, Satonen  sanoi.

Toinen tärkeä liikennehanke on kolmannen raiteen saaminen valtion suunnitelmiin. Toimiva nopea junayhteys Tampereen ja pääkaupunkiseudun välillä tarjoaisi monia mahdollisuuksia. Väliasemien – kuten Toijalan – kasvavia liikennetarpeita ei pidä kuitenkaan unohtaa. Ne voitaisiin hoitaa hitaammalla kalustolla osin syöttöliikenneperiaatteella.

Uudistuva kuntamaailma

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seuraava vaihe on juuri käsillä eduskunnassa. Valtiovallalle tulee mahdollisuus määrätä kuntia sosiaali- ja terveydenhoidon yhteistoiminta-alueeksi. Väestömäärän alaraja on 20 000 asukasta. Etelä-Pirkanmaalla tämä asia on järjestyksessä.

Tulevien kuntauudistusten sisältö on esillä seuraavissa vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa voimakkaasti. Kokoomuksen ja sosialidemokraattien ajatukset esimerkiksi kuntien sopivasta määrästä ovat varsin yhdensuuntaiset, Keskusta on perinteisesti ollut kunnallisen itsehallinnon puolestapuhuja mm. niin, että kuntien määrää ei saa vähentää eikä missään tapauksessa tehdä pakkoliitoksia.

”Kymmenen vuoden kuluessa seutukunnat ovat kuitenkin sulautuneet kunniksi” ennustaa Satonen.

Etelä-Pirkanmaalla se saattaisi merkitä Sääksmäen kaupungin syntyä kahden ja puolen valtuustokauden kuluttua – viimeistään. Kokonaan toinen asia on, että Akaan työssäkäyntisuunnat ovat voimakkaasti kasvussa Tampere-Hämeenlinna-akselilla. Varmaa lienee, että kuntarakenne on vuonna 2020 toinen kuin tänään. Tulevien vuosien kehitys ratkaisee vetosuunnan.

Torkkupeitot

Eduskuntaan hankittiin kaikille torkkupeitot? Lämmittävätkö ne enemmän kuin vaalipuheet?

”Ne hankki eduskunnan hallintojohtaja ja se hankinta oli täysin turha. Ei niitä ehdi edes käyttää. Ainoa hyvä puoli on, että ovat kuulemma kotimaista tekoa Sastamalasta. ”

Timo Rajala