Politiikan kaarteita ja kurveja kymmenen vuoden aikana

Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet melkoisen kiharaista aikaa, josta ei puutu dramatiikkaa.

Toijala oli tullut sellaiseen yhteiskunnallisen kehityksen pyörteeseen, jossa lähes koko Etelä- ja Lounais –Suomi sai kyytiä. Talous- ja elinkeinoelämän hakeutuminen ja uudelleen järjestäytyminen loivat paineita kunnille.  Vaikka  uutta ”draivia” meille toi moottoritie, niin samaan aikaan kuitenkin VR supisti täällä toimintojaan. Valtionhallinnon piiriin kuuluvia virastoja ja laitoksia vähennettiin ja vietiin pois. Haasteita oli moninaisia ja moneen suuntaan, niin että välillä tuntui kaiketi kadun miehestä, että täällä nukuttiin pahemman kerran.

Kunnallisvaalit 1996

 Merkittävä kehityksen virstanpylväs koettiin 1996 kunnallisvaaleissa.  Neljäkymmentä vuotta

kestänyt vasemmiston usein yhden paikan valtuustoenemmistö oli johtanut porvaripuolen selvään

kyykyttämiseen.  Kaikki keskeisten lautakuntien puheenjohtajuudet valtuuston ja hallituksen

puheenjohtajuudesta puhumattakaan oli miehitetty vasemmistolaisilla, mitä asiantilaa

Akaan juuri ilmestyneessä historiakirjassakin ihmetellään. Nyt saatu vaalien tulos aiheutti

sen, että syntyi koalitio, RYHMÄ 22, jonka Kokoomuksen ohella muodostivat  voimakkaasti  kehiin astunut TOSI, Keskusta ja silloinen Kristillinen liitto. Uudella valtuustoryhmällä oli hallussaan 22 paikkaa 35 paikkaisessa valtuustossa. Selkeä enemmistö mahdollisti keskeisten luottamushenkilöiden valinnan ryhmä 22:n johdolla. Paineet ”pottujen maksamisesta potuilla” olivat luonnollisestikin suuret.  Vasemmisto olisi edelleen  kuitenkin halunnut säilyttää vallan itsellään. Sen oli vaikeaa hyväksyä uusi tilanne, mikä näkyi pitkään katkeransävyisenä esiintymisenä.

Valtuuston puheenjohtajaksi oli valittu Leo Virtanen  Kokoomuksesta ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Timo Rajala silloisista Toijalan Sitoutumattomista. Sopuun kuitenkin vähitellen päästiin, mikä oli sinänsä välttämätöntäkin, kun monet seutukunnan ja koko yhteiskunnan muutostekijät vaativat yksituumaisuutta.

Tasaisempaa aikaa ja tietovuotoja

Vuoden 2000 vaalit voitti jälleen porvarit   18 – 17.  Nyt sovittiin, että valtuuston puheenjohtajuus pysyy Kokoomuksella ja nuijaa tulee edelleen heiluttamaan Leo Virtanen, mutta hallituksen puheenjohtajuus annetaan vasemmistolle, jossa päättivät pallille istuttaa toimeliaan ja neuvottelutaitoisen Juhani Salinin. Myöhempienkin vaalien jälkeiset  paikkajaot  on sittemmin pystytty sopimaan – tässä on osansa demarien uudella joviaalilla johdolla. 

 Moottoritie teki tuloaan ”valtakunnan pääkatuna”, kuten silloinen kaupunginjohtaja Leena Siikanen-Toivio sitä nimitti. Miten saatu mahdollisuus hoidetaan Toijalan ja samalla koko seutukunnan eduksi? Valkeakoski oli aktivoitunut kuntaliitokseen. Meillä Toijalassa oltiin varovaisia.

Kun kaupunginjohtaja Leena Siikanen-Toivio  siirtyi eläkkeelle, tehtävää hoitamaan valittiin väliaikaisesti  virkaa tekevänä kaupungin  silloinen hallintojohtaja Eeva-Maija Mäntynen. Nyt käynnistyi myös keskustelu uudesta kaupunginjohtajasta. Kokoomuksessa oltiin sitä mieltä, että varsinkin talousasioiden hoitamisessa kannuksia hankkinut Mäntynen olisi sopiva, kun vielä taloustilannekin oli heikko. Virka julistettiin haettavaksi. Eritasoisia ja  -näköisiä toimeen haluavia haastateltiin - tehtiin persoonallisuustestejä. Tilanne sai dramaattisia ja sekavia piirteitä, kun  tuli esille tietovuoto ”Watergate-skandaalin” tapaan.  Joku oli vuotanut medialle persoonallisuustestien tuloksia. Nyt tarvittiin jo poliisitutkintaa. Niin oli kuitenkin jäljet peitetty, että asiaa ei saatu selvitetyksi  - jäi vain epämääräisiä epäilyitä.

Ihamäen aika alkaa

Kaupunginjohtaja kuitenkin saatiin  – tosin hänetkin monien kiemuroiden jälkeen. Suuremmasta kaupungista tuli mies -  Pauli Ihamäki, josta tiedettiin, että  oli ollut kuntia yhdistelemässä, partiopoika ja reservin majuri. Hänet sitten lopulta valittiin johtamaan Mäntysen kanssa kaupunkia. Sujuvasti työt jaettiin ja heiltä ne sujuivatkin. Ihamäki tarttui työhön ripeästi, niin ripeästi että Toijalan hitaat luottamushenkilöt haukkoivat välillä henkeä, kun eivät tahtoneet aina pysyä vauhdissa mukana. Mutta sitten taistelulentäjä – lennonjohtaja Pekka vei vaimonsa Eeva- Maijan pohjoisen suuremmille kentille. Taas  vauhdittuivat  neuvottelut kuntaliitoksesta Valkeakosken ja Viialan kanssa . Pöydissä istuttiin totisina ja välillä naamat punottaen. Eikä siitä sitten mitään tullutkaan. Valkeakoskella oli patruunan otteet mutta ei sydäntä.

Akaa syntyy

 Kauan ei kuitenkaan kestänyt, kun katseet kääntyivät uudelleen naapureihin: Viialaan, Kylmäkoskelle ja Urjalaan. Innoittajana luoda katseet Urjalaan saakka oli sieltä metsien takaa tänne tullut toimen mies Timo Rajala. Hänhän oli jo vuonna 2001 esittänyt uuden kunnan perustamista. Pian kuitenkin Urjala tahtoi vetäytyä keskusteluista pois. Vakavasti ryhdyttiin nyt neuvottelemaan Viialan ja Kylmäkosken kanssa yhteisestä kunnasta. Toimikunnat pitivät kokouksiaan tosissaan, pitkään ja hartaasti. Asiakirjoja ja sopimusluonnoksia syntyi. Tuntui siltä, kuin nyt tapahtuisi todella jotain rakentavaa, kunnes Kylmäkoski vetäytyi  loppumetreillä pois oman valtuustonsa päätöksellä - mikä heille tuli suodakin.

Akaan kaupunki syntyi kuitenkin  1.1.2007 Viialan ja Toijalan tahtoessa toisiaan.  Ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin liitoksen arkkitehti Pauli Ihamäki ja valtuuston puheenjohtajaksi varatuomari Timo Rajala. Valtuustot yhdistettiin maksivaltuustoksi, jossa oli 62 jäsentä – yksi valtakunnan suurimmista. Asioiden yhteen sovittelemista vaadittiin paljon. Henkilöstöpäällikkö Eero Lehtonen sai paiskia todella töitä ja valvoa unettomia öitä. Mutta tulos syntyi. Kahden hallintokulttuuriltaan erilaisen kunnan henkilöstöltä vaadittiin todellista joustamista ja usein ”katkeran kalkin” nielemistä. Nyt kuitenkin vähitellen kaikki näyttää toimivan. Ihamäki väistyi pian kaupunginjohtajan paikalta, kuten oli suunnitellut ja ajoissa ilmoittanutkin.  Kapunginjohtajaruletti käynnistyi taas. Kokoomuksella oli selvänä ehdokkaana valtuuston puheenjohtajana kykynsä osoittanut ponteva varatuomari Timo Rajala. Hakijoita löytyi myös muitakin. Ja niin siinä kävi, että valtuusto valitsi uudeksi kaupunginjohtajaksi nuoruusvuosinaan mainetta ja kunniaa hiihtäneen hallintotieteiden maisteri Aki Viitasaaren. Havaittu jo toki on, että Akissa on särmää myös kunnallishallintoon. Järkevät esitykset kaupungin taloudenpitoon ovat arvokkaita.

…Ja laajenee

 Kylmäkosken  aktivoiduttua jälleen kuntaliitoskeskusteluihin, toivoisi niiden johtavan hyvään, kumpaakin osapuolta palvelevaan ja tyydyttävään lopputulokseen. Näin Akaaseen saataisiin varmaan myös oma  hiihtovaellusreittikin Nahkialan järveltä Jalannin kautta  Arajärvelle. Olisi se Akaassa somaa – taas siinä vanhassa Akaassa.

Matti Holkeri