Uimahalli Akaaseen – pohdintaa talouden realiteeteista

By | 27.3.2017

Vesi urheilu on mitä parhainta urheilua, ja se sopii kaikille vauvasta vaariin, kuntoon tai painoon katsomatta. Uimahallissa kilpauimarit, vesijumppaajat ja kuntouimarit mahtuvat harrastamaan kaikki samanaikaisesti, omilla radoillaan. Sisätiloissa harrastetuista lajeissa on uinti lasten ja nuorten kohdalla suosituin liikuntamuoto, aikuisten kohdalla toiseksi suosituin heti kuntosaliharjoittelun jälkeen. Meidän perheessä uimahallia toivottaisiin kovastikin, yksi perheemme lapsista harrastaa kilpauintia ja kulkee uimassa Tampereella kuudesti viikossa ja itsekin tykkään uida! Kovin mielelläni lupaisin uimahallin vaalilupauksena, mutta…

Esim. Kangasalan uimahallin Kuohun rakennuskustannukset olivat n. 12 milj., johon valtion apua saatiin alle milj. €. Kangasalla on asukkaita 30 000 ja käyntikertoja vuonna 2015 oli 216 000. Kuohua varten on perustettu kunnan 100% omistama yhtiö, jota kunta tuki vuonna 2015 780 000 €:lla. Veronmaksajat siis tukivat jokaista yksittäistä uintikertaa n. 3,6 €/kerta. Uimahalliyhtiön tuloista 40% oli kunnan tukea, muut saatiin käynti- ja harrastusmaksuina.

Vaikka Akaaseen toteutettaisiin pienempi Valkeakoskityyppinen halli ilman monitoimiallasta, voitaneen rakennuskustannuksissa kuitenkin varautua lähelle 10 milj. €:n kustannuksiin. Jos tehdään esimerkkilaskelma käyttäen suoraan Kangasalan lukuja, saataisiin Akaan 17 000 asukkaan käyttökerraksi n. 122 000 kertaa/vuosi ja kunnan vuosikustannuksiksi 442 000€. Todellisuudessa luku on tietysti suurempi, sillä rakennusinvestointi/asukas on isompi.

Akaan kaupungin taseessa on 8,2 milj. €:n alijäämä vuoden 2016 lopussa, joka tulee kattaa vuoden 2017-2019 taloussuunnitelmassa. Taloutta tulee rasittamaan myös esim. keskarin epäonnistunut remontti, jonka kustannuksia ei tietysti taloussuunnitelmaa tehtäessä osattu odottaa. Taloussuunnitelman mukaan kunnan ylijäämä on kuluvalle vuodelle on n. 0,85 milj. €, vuodelle 2018 3,5 milj € ja vuodelle 2019 4,5 milj. €. Mittavien säästötoimenpiteiden jälkeen vuoden 2016 talousarvio näyttää ylijäämää 7 700 €, kun 2015 oltiin vielä 2,9 milj. € miinuksella.

Talouden tasapainostusohjelman mukaan Akaassa on säästetty mm. koulutusmenoissa vuonna 2016 n. 529 000 € (verrattuna vuoden 2015 tasoon) ja vuonna 2017 säästösumma kasvaa jo 769 000 €:n.  Taloussuunnitelmaan on muuten myös sisällytetty myös tuloveron korotus 22%:iin vuosille 2018 ja 2019. Näillä luvuilla on vaikea tehdä uudisrakennuslupauksia, varsinkin kun uusi valtuusto tuskin haluaa ensimmäisenä korottaa kunnan veroprosenttia. Vanha valtuusto ei jätä mitenkään helppoa tilannetta uudelle valtuustolle.

Peruspalveluihin kohdistuvat nyt niin suuret leikkaukset, että toiminnan taso kärsii huomattavasti. Jokainen euro on tiukassa ja niiden käyttöä on harkittava tarkasti. Lapset voi viedä naapurikuntaan uimaan, mutta laadukas perusopetus ja terveet tilat voi olla vain omassa kunnassa.

Minun rahankäytön prioriteettilista onkin seuraava:

  1. Julkiset rakennukset ja kiinteistönhoito.

Lopetetaan rahan polttaminen järjettömiin hätäkorjauksiin ja otetaan tilalle suunnitelmallinen kiinteistönhoito. Käytetään enemmän rahaa suunnitteluun, laadunvarmistukseen ja päteviin tekijöihin ja säästetään loppupeleissä. Nyt on huolehdittava, ettei kunnan omistamien rakennusten käyttäjien terveys enää vaarannu sisäilmaongelmien vuoksi.

  1. Koulutus

Talouden tasapainottamisohjelmassa tehdyt koulutoimeen kohdistuneet säästöt ovat olleet aivan poskettoman suuria ja säästöpaineet kasvavat edelleen. Luokkakokojen kasvu, avustavan henkilöstön vähentäminen ja tuntikehyksen vieminen minimiin vaarantaa perusopetuksen. Lyhyellä aikavälillä nämä säästöt alkavat poikia lisäkustannuksia mm. lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisenä ja lisääntyneinä sosiaalitoimien kustannuksina. Koulutoimen säästöissä on otettava askel takasin päin. Luokkakoot pienemmäksi ja erityisopettajia lisää.

  1. Terveys- ja sosiaalipalvelut

Terveydenhuoltopalveluissa on tasapainottamisen nimissä leikattu euroja jopa hieman enemmän kuin koulutoimessa! Nämä asiat ovat vielä kaksi vuotta kunnan hoidettavana, ja näillä numeroilla alkaa epäilyttämään pystymmekö täyttämään edes lain määräämät minimivaatimukset.

Kun sote 2019 tulee arviolta 80% kunnan menoista koostuu koulu- ja varhaiskasvatusmenoista. Jos nämä asiat ovat retuperällä 2019, ja kunnan taloutta alkaa rasittamaan jokin suunnittelematon remontti tai hätäkorjaus, on säästöt otettava lapsista ja nuorista. Siksi(kin) asiat nämä asiat on laitettava kuntoon NYT.

Ja siihen uimahalliin vielä, ”if there is a will, there is a way”. Asiaa ei kannata haudata ja rahoitusvaihtoja ja uusia toimintamalleja kannattaa etsiä. Kunnalle tulevista kustannuksista huolimatta Kangasalla suunnitellaan 2 milj. €:n laajennusta (toinen monitoimiallas), sillä hallissa on käyntikertoja enemmän kuin mille halli oli suunniteltu. Hanke on kunnassa hyväksytty ilman soraääniä.

Tämän kirjoituksen lähteinä käytetty: Kangasalan kunnan tilinpäätös 2015, Akaan kaupungin talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2019, Akaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuodelta 2015, Aamulehti ja Yle (uutiset Kangasalan uimahallista).

Maija Toivonen

Maija Toivonen

44-vuotias kolmen kouluikäisen pojan äiti, rakennustekniikan diplomi-insinööri, partiolainen ja projektipäällikkö! Juuret, työ, arki ja harrastukset syvällä Akaassa. Rakentavia ajatuksia ja järkeviä päätöksiä. Ehdolla Akaan valtuustoon numerolla 119!
Maija Toivonen

Latest posts by Maija Toivonen (see all)

Author: Maija Toivonen

44-vuotias kolmen kouluikäisen pojan äiti, rakennustekniikan diplomi-insinööri, partiolainen ja projektipäällikkö! Juuret, työ, arki ja harrastukset syvällä Akaassa. Rakentavia ajatuksia ja järkeviä päätöksiä. Ehdolla Akaan valtuustoon numerolla 119!

2 thoughts on “Uimahalli Akaaseen – pohdintaa talouden realiteeteista

  1. Matti Hänninen

    Akaan kaupungin viime vuoden tilinpäätös on plussalla yhteensä 84 200 euroa. Kokonaisuutena kuitenkin Akaalla on kattamatonta alijäämää hieman alle 8,2 miljoonaa euroa, joka nyt kutistuu noin 8,1 miljoonaan euroon. Tavoitteena on, että alijäämä katetaan kokonaan vuoteen 2019 mennessä.

    Akaassa sekä verotulot että valtionosuudet olivat budjetoitua suuremmat. Veroja kunta sai hieman alle 740 000 euroa ja valtionosuuksia 247 000 euroa budjetoitua enemmän.

    Toimintakate oli noin 900 000 euroa arvioitua heikompi, mikä tarkoittaa, että menoja oli tuon verran suhteessa tuloihin enemmän kuin oli arvioitu. Kaupungin toimintakulut olivat 109 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 23,3 miljoonaa.

    Akaan lainakanta pieneni niin, että vuoden lopussa lainaa oli hieman alle 58 miljoonaa euroa, eli 3 415 euroa asukasta kohden.

    Investointeja Akaassa tehtiin viime vuonna 2,6 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä torstaina.

    Reply
    1. Maija Toivonen Post author

      Aamulehti uutisoi ylläolevat tiedot 27.3.2017.
      Vuoden 2016 tilinpäätöksessä on tosiaan päästy plussalle jopa 84 200€, kirjoitusta tehdessä minulla oli käytössä vain vuoden 2016 talousarvio, jonka mukaan ylijäämä olisi ollut n. 7 700€. Hienoa että ollaan päästy suunniteltua enemmän plussalle ja että lainakanta on pienentynyt. Huolestuttavaa on tuo negatiivinen toimintakate sekä alijäämän suuri määrä.

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *